30.11.2015

RIP Ilosofiaa

Ilosofiaa tuli minulle tutuksi pikku kakkosesta, esikoiseni vauva-aikana. Herra Heinämäen lato-orkesteri lauloi rennosti -"hei älä pelkää, ei rasita selkää, anna laiskottaa! Tää on mun oivaa ja tosi soivaa, ilosofiaa!  Siitä on nyt varmasti jo viisi vuotta. Ilosofiaa tuntui hyvältä ja vaihdoin sen blogini nimeksi. Monen mutkan jälkeen löysin tasapainon tänne blogini puolelle. Sisältö on minulle mieleinen ja minun näköinen. Vaan se nimi.

Nonnu. Niin mikä ihmeen nimi se on? 
Pikaisen googlailun tuloksena se taitaa jollain kielellä tarkoittaa isoisää tai vaaria. Minulle Nonnu on tutumpi lapsuuden lempinimenä. 

Miksi ihmeessä vaihtaa kauan hyvin toiminut nimi uuteen?
Olen syksyn aikana miettinyt Etsyä ja yrittäjyyttä.  Halusin yhdistää blogini ja mahdollisesti tulevan kauppani. Ilosofiaa nimenä ei ole käytettävissä, enkä sitä olisi halunnut käyttää edes yrityksen nimenä. Ilosofiaa ei ole kovin kansainvälinen ja jotenkin liian "iloinen" minulle joskus aika melankoliselle ihmiselle. Joten päätin pähkäillä blogille uuden nimen, ihan jatkoa ajatellen. Ja pieni vaihtelu tuntuu tässä vaiheessa hyvältä. Nimen vaihto liittyy siis myös tulevaisuuden suunnitelmiini. 

Tämä ei ole blogin loppu. Tämä on ehkä jonkinlainen uusi alku. 
Sisältö pysyy blogissa samana. Nimi vain vaihtuu. Tämä tuntuu hyvältä :)








Kuvat: Kaisa 

29.11.2015

Muutama kuva kotoa

Me juhlittiin tänään esikoiseni synttäreitä. Vähän myöhässä, kun syntymäpäivä oli jo muutama viikko sitten. Siivouksen jälkeen totesin taas kerran, miten paljon tykkään kodistani. Se ei ole mikään sisustajan unelma, mutta minun unelma se on. Varsinkin näin siistinä ;)

Sain nuo kukalliset verhot syksyllä. Mietin jo silloin, että ne kävisi hyvin jouluverhoiksi. En ole mikään -"jouluna on pakko olla vain punaista" ihminen, joten minulle nämä kuvastaa joulua tummuudensa puolesta. Kauniit verhot. Laitoin vain yhden verhon ensin, katsoakseni tottuuko silmä niihin ja hyvältä näyttää edelleen.
Minulla ei ole oikeastaan ole muutamaan vuoteen ollut verhoja olohuoneessa, ennen kun löysin nuo ihanat pellavaverhot tänän syksynä. Verhot on jotenkin todella vaikeita minusta. Harvoin löytää mieleisiä. Keittiöön haaveilen vanhoja virkattuja pitsiverhoja, mutta en ole vielä kirpparilta löytänyt tarpeeksi pitkää verhoa. Onneksi olen jo oppinut, että jos jaksaa odottaa niin se oikea tulee aina vastaan. Malttia siis.

Tässä on minun kodin olohuone, joka on kaikista mieleisin paikka. Siellä vietän varmasti eniten aikaa keittiö lisäksi. Ehkä esittelen kotiani lisää myöhemmin.

Tervetuloa uusille lukijoille. Hurjat 350 teitä jo on täällä bloggerin puolella lukijana. Instagramissa ja facebookissa on myös paukkunut tasaluvut. Olenkin miettinyt pidemmän aikaa, että olisi arvonnan paikka taas. Joku ihana jouluinen lanka-arvonta teille blogini lukijoille, vai mitä?

Mukavaa ja rauhallista alkavaa viikkoa. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistä.










20.11.2015

Melkein niin kuin Mariannet.

Raitasukat toimii aina. Nämä on melkein niin kuin Mariannet, mutta ei siltikään. Marianne-karkeissa taitaa raita olla vino, mutta kukas näitä valvoo! Sain toteuttaa oman versioni Villasukat feat. Marianne-karkki kuvaukset. Ja nyt on sitten työhuoneella Mariannea tarjolla jonkun aikaa!
Vuosi sitten karkkineuleet oli todella suosittuja, ja onhan se kiva idea tehdä neule lempikarki inspiraationa. Marianne ei ehkä ole minun oma suosikki karkki, mutta väritys näissä kyllä on oikein mieleinen.

Sukat on oikein ihanat. Punaista ja luonnonvalkoista 7 veljestä. Vähän pidemmällä varrella ja tavallisella kantapäällä. Nämä on ne samat sukat, joista tein hurjan suositun ohjevideon lokakuussa. Mukavaa saada vanhoja keskeneräisiä töitä valmiiksi. Ja mukavaa kun pystyy olla avuksi muille, mm. tämän ohjevideon avulla.

Haluan vielä vinkata uudesta Instagram-tilistä, jonka loin Käsityöblogit-ryhmälle. Käsityöblogit löytyy nyt myös Instagramista @kasityoblogit . Monet bloggaajat myös käyttävät #käsityöblogit tagia. Sieltä voikin bongata paljon käsityö inspiraatiota. Suosittelen seuraamaan molempia. 

Instagram-tiliä emännöi joka viikko eri bloggaaja. Tämän viikon tiliä on kaunistanut In The HouZe-blogin Minna upeilla töillään. Maanantaina pestiä jatkaa Nelli VillaNanna-blogista. 





18.11.2015

BlogiVaasa POP UP-kirppis!

Lauantaina on taas suosittua blogikirppis Vaasassa. Paikkana on sama  Kuntsin modernin taiteen museo, niin kun keväällä. Kevään kirppis oli todella onnistunut ja tilat sopivat tähän tarkoitukseen täydellisesti.
Lauantaina 21.11.2015 vietetään myös ravintolapäivää. Blogikirppiksen lisäksi paikalla on myös Pop Up hyväntekeväisyyskahvila Mo Femmes.
Sen lisäksi Kuntsilla on ilmainen sisäänpääsy (11-17.00) ja opastettu kierros esillä olevaan Ismo Hölttön näyttelyyn.

Todella mukava tapa viettää lauantaita! Toivotan kaikki tervetulleiksi ostoksille, kahville ja katsastamaan tunnelmia Suomesta ennen.



9.11.2015

Irmeli ja Marja-Liisa. (Pohdintaa villasta ja langasta, vaikka ei pitänyt)

Instassa minua seuraavat muistavat ehkä, että keväällä meille muutti maalle kaksi lammas rouvaa. Muutama nimenvaihdos ei lammasta pahenna? Ei ainakaan näitä rouvia. Ruut ja Ester taisi olla ihan alkuperäiset nimet. Urhon ja Viljamin perään ristimme rouvat Irmeliksi ja Marja-Liisaksi. Ja siellä ne nyt on. Nauttivat olostaan pihatossa.

Toinen on vähän ujompi ja toinen tuttavallisempi. Toista saa rapsutella rauhassa, kun toinen karttaa kättä. Jos hyvin käy niin saa päälaen tupsua vähän pörröttää.
Rouvat on kerran olleet karkuteillä kesällä. Muutaman viikon ne ihaili Pohjanmaan lakeuksia pienellä kukkulalla. Onneksi eivät törmänneet hukkaan, taikka karhuun, niitä kun on näillä main näkynyt.

Saimme lampaat takaisin kotia (kiitos vain sinä samoilija, joka ilmoitit nähneesi lampaat metsän siimeksessä) ja sen jälkeen on rouvat viihtyneet hyvin uudessa kodissa. Mitä nyt hirvikoirat ovat vähän käyneet hätyyttelemässä tai talon omat koirat. Mukavia otuksia nuo lampaat. Ne oppi aika nopeasti tunnistamaan Herra T:n auton äänen ja määkivät sen perään ja pihaan ajettaessa.

Isälle tein viimetingan lahjan viikonloppuna. Harmaat kämmekkäät. Ihan tavan seitsemän veljeksestä. Kerä on äidiltä saatuja lankoja ja vyöte vanhempaa sorttia. Jotenkin tuntui lankakin niin erillaiselta, kun moni uudempi. Voi kun saisi jostain vähän enemmän tietoa näistä lanka ja villankäsittely jutuista. Paljon olen jo itsekseni haalinut pientä tietoa, mutta jotenkin tuntuu kuluttajana kivalta tietää mistä lanka ja sen villat tulee. Miten lankoja ja villoja on käsitelty, ennen kun se minun käsiini päätyy. Olen melko kaikkiruokainen lankojen suhteen, mutta olisi mukava tietää enemmän ja tehdä omat ostopäätökset edes vähän eettisemmin tai ajatuksella.

Halvan perässä harvoin juoksen. Mutta ei sekään ole minulle ostokriteeri, että lanka maksaa tietyn määrän. Jotenkin vain on vaikea kuvitella, että muutaman euron kerä voisi olla esimerkiksi tehty tällaisista kotilampaan villoista. Saatika suomalaisesta villasta.
En nyt enempää halua sanoa, kun minualla on tietoa niin vähän.  Eikä minun edes pitänyt tätä asiaa mitenkään nyt pohtia blogissa, mutta kirjoitimpa silti. Tuntuu että kysymyksiä on enemmän, kun vastauksia. Mitä te tuumitte tästä asiasta? Mistä tällainen tavallinen tallaaja saisi enemmän tietoa villan ja langan tuotannosta?




Instagam @ilosofiaablogi

6.11.2015

Työharjoittelusta ja menovinkki viikonlopulle.

Sateista perjantaita täältä Vaasasta. Yhtään ei haittaa sateiset aamut ja harmaat päivät. Mä olen niin kovasti viihtynyt työharjoittelussa, että illalla jo melkein odottaa että yö menisi nopeasti, niin pääsee taas työharjoitteluun. Aivan upea tunne polkea aamulla sateessa, hymy huulilla :)

Tämän kolmen viikon aikana mä olen ommellut enemmän, kun koskaan. Se alkaa jo tuntumaan enemmän ok:lta, kun vähän pelottavalta jutulta. Vieläkin tuntuu, että ei ne saumat ole suorassa ja tikki poukkoilee sinne tänne, mutta edistystä on ehdottomasti ilmassa. Kertaus ja toisto on niin mun tapa oppia.

Kaisan tuotteet on todella kivoja ommeltavia, tai ainakin ne joita olen tähän asti kerinnyt harjoitella. Pellava on mahtava materiaali. Ja se tuoksu, kun sitä silittää. Vähän sama, kun joissakin langoissa vielä on lampaan tuoksua.

Me ollaan ompelun ohessa ideoitu mun omaa Etsy kauppaa ja niitä tuotteita. Ihanaa saada tukea ja pallotella ajatuksia samanhenkisen ihmisen kanssa. Mä olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta saada apua ja Etsy kaupan perustamisesta. Edelleen kaipailen kokemuksia Etsystä teiltä. Varsinkin neulojien kokemuksia.

Lopuksi vielä pieni vinkki viikonlopulle. Helsingissä järjestetään tänä viikonloppuna (7.-8.11.) Korjaamolla Designmarket.  Klo 11-17.00. Paikalla on myös Beanie on Helina. Kaisalla on mukana mm. ihanat uudet joulukortit, jotka hän on itse piirtänyt ja suunnitellut, korviksia ja maailman söpöimpiä pussukoita. Kertokaa terveisiä Kaisalle jos lähdette paikan päälle :)









1.11.2015

Pala kesää marraskuuhun.

Kesällä kokeilin ensimmäisen kerran leikata ja ommella kellohelmaisen mekon. Helman leikkasin vanhan pyöreän pöytäliinan avulla, vanhasta lakanasta. Yläosan sävelsin vanhan hihattoman avulla ja sitten vain yhdistelin palat yhteen. Helman ompelin pikaisesti siksakilla, kun mekon saaja halusi sen heti käyttöön. Tämä oli juuri ja juuri sopiva rakkaalle veljentytölleni. 

Muistoksi jäi nämä kauniit kuvat, joita näin marraskuussa on kiva katsella. Oikein ihanaa alkavaa kuukautta. Marraskuu on se synkin kuukausi kaikista, mutta jos oikein kovasti yrittää voi siitäkin löytää paljon kaunista ja kivaa. Minä ainakin yritän pitää mielen korkealla ja arjen mielekkäänä. Ehkä ompelemalla?